perjantai 16. kesäkuuta 2017

Muutama uutuuskirja

Pohjoismaista Disneyanaa


Disney-tilpehööriä kerätään varmasti melkein kaikkialla maailmassa. Erilaisia oheistuotteita on tehty lähes yhdeksänkymmenen vuoden ajan paitsi Yhdysvalloissa, niin myös Euroopassa. Keräilytuotteita on valmistettu Pohjoismaissakin tavaton määrä. Suomalaista Disneyanaa on esitelty Jukka Vesterisen kirjassa Disney-keräilijän käsikirja ja Hannu Heiskasen läkähdyttävän runsailla Disney-keräilijäsivuilla www.hanivei.fi. Sivustolta voi ladata usempia tavattoman laajoja luetteloita Disney-keräilyn eri aloilta. Tavallisempien lehtien ja kirjojen lisäksi löytyvät tiedot Disney-peleistä, kiiltokuvista, figuureista, pelikorteista ynnä muusta sellaisesta. Tiedot päivittyvät tuon tuostakin.

Siksipä Are Myklebustin ja Jan Ståle Engaasin Disney i Norge 1928 - 1969 on hyvin kiinnostavaa luettavaa, nimenomaan vertailumielessä. Norjalaiset saivat ainakin 1930-luvun aikana monenlaista Disney-tavaraa paljon enemmän kuin me köyhät suomalaiset. Ensimmäisen Mikki-kirjankin jo 1932, 24-sivuisen Mikke Mus: hallo allesammen -vihkosen, joka käytti brittiläistä materiaalia vuotta aiemmin ilmestyneestä Mickey Mouse Annualista ja kaikenlaista muuta kivaa. Mutta kyllä pohjoismaisessa Disneyanassa on silti enemmän yhtäläisyyksiä kuin eroja.

Norjassa on esimerkiksi saatu aivan samanlaisia viikkolehden kylkiäisiä ja tilaajalahjoja kuin Suomessakin. Norjalaisen Donald Duck & Co -lehden mukana esimerkiksi tuli koulun alkajaisviikolla 1957 samanlainen pahvinen "Aku Ankan televisio", joka oli Suomessa jaettu tilaajalahjana jo 1955. Ainoa ero oli siinä, että pahviläpyskä tuli irtonumeron kylkiäisenä ja uusia "ohjelmia" siihen tuli lisää seuraavien numeroiden mukana. Norjassa kun ei lehtien kotiintilaaminen ole lainkaan yhtä yleistä kuin Suomessa. Siellä tallaiset pienet jipot ovat irtonumero-ostajien täkyinä ja niitä onkin sitten keräilijöiden kiusana aika paljon.

Norjassa on vuosien aikana saatu myös paljon samoja julkaisuja kuin Suomessa. Tammen kultaisia kirjoja vastaava sarja oli Tidens gullbøker. Sama Tiden-kustantamo julkaisi myös muita samoja Disneyn kuva- ja tietokirjoja, mitä suomeksikin saatiin.

Myklebustin ja Engaasin kirjaa on mukava selailla ja peilata Norjassa tuotettuja tavaroita vastaaviin suomalaisiin. Egersundin fajanssifabriikin 1935 valmistettu lastenastiasto muistuttaa kovasti Arabian samanaikaista settiä, mutta on yksityiskohdissaan erilainen, vaikka käyttääkin paljolti samoja kuva-aiheita.

Pelikortteja, lautapelejä, postikortteja ja muita sellaisia tuotetiin joitakin norjalaisin kuvittajien voimin ja osa niistä julkaistiin meillä suomalaisina versioina sellaisenaan. Disney i Norge osaa jopa nimetä joitakin tekijänimiä historian hämäristä. Kurt Arnøyn värikkäitä maalauksia on nähty suomalaistenkin suklaarasioiden yms. kansina.  Arnøyn tunnistaa helposti lapsekkaan
näköisistä Disney-hahmoista, Akulla ja kumppaneilla on normaalia isommat päät ja teevadin kokoiset silmät.

Sarjakuvaentusiasteja kiinnostaa pitkähkö Disney-sarjakuvia ja lehtiä käsittelevä tekstiosuus. Kirjassa käydään läpi myös norjalaisten Disney-filmien levittäjien varhaisvuosia. Runsas kuvitus hivelee ainakin nostalgikon silmiä. Ehdoton kirja kaikille, jotka haluavat tuntea Disneyana-keräilyalaa ja historiaa laajemmalti. Painos on pieni (300 kpl), joten kannattaa toimia nopeasti, jos sen haluaa itselleen.


Kirjan saa helpoiten tilattua maksamalla sen tilausmaksun kirjan julkaisijan tilille:
Account name: DIN-heftet Regnskap
IBAN Account:  NO 33 3201 43 9387
BIC / SWIFT:       SPRONO22

Kirja maksaa 350 Norjan kruunua + posti- ja käsittelykulut Suomeen 110 kruunua. Euroissa yhteensä noin 50 euroa. Tilatessa on muistettava kirjoittaa viestiosaan oma nimi ja osoite.

Lisätietoja kirjasta: Are.Myklebust[at]nav.no


Barksin säilyneet kansioriginaalit


Keräilyn kermaa lienee uniikin alkuperäistaiteen haaliminen. Disney-puolella halutuimpia ja arvokkaimpia ovat tietenkin ankkamaestro Carl Barksin työt. Vaikka Barks piirsi yli 6700 sivua sarjakuvia ja 256 kansikuvaa, vain murto-osa tästä määrästä on säilynyt. Tunnettua on, miten kustantaja poltti suurimman osan kaikista sarjakuvaoriginaaleistaan, siis myös Barksin töistä.

Matti Eronen teki vuonna 1994 seikkaperäisen selvityksen noin kahdesta sadasta säilyneestä sivusta kirjassaan Carl Barks' Surviving Comic Book Art.

Nyt tälle kirjalle on saatu jatkoa. A Study from Shadows: Carl Barks' Surviving Comic Book Covers käy nimensä mukaisesti läpi säilyneitä kansioriginaaleja. Kansikuvat olivat toki mukana edellisessä tutkielmassa, mutta reilun parinkymmenen vuoden aikana esille on pompsahtanut kymmenen "uutta". 32-sivuinen kirjanen käy kaikki kannet kuvaesimerkein läpi ja niitä vertaillaan myös julkaistuihin versioihin. Joskus toimittajat olivat tehneet niihin pieniä muutoksia paino-originaaleja tehdessä, toisinaan taas Barks itse teki niihin omia lisäyksiään myytyään tai lahjoitettuaan niitä keräilijöille. Muutaman Barks jopa väritti itse.

Kirja on tällä hetkellä vielä valmisteilla, mutta tulee pian ainakin Amazoniin myyntiin. Digitaalista versiota voi kuitenkin jo selailla osoitteessa:

http://illusi0n.com/publications.html

Daan Jippes -näyttelyn katalogi


Kaikki ankistit tuntevat hollantilaisen Daan Jippesin taitavana Disney-sarjakuvien piirtäjänä. Hänhän muun muassa piirsi uudelleen kaikki Sudenpentu-sarjakuvat, jotka Barks 1970-luvun alussa pelkästään käsikirjoitti. Ne Jippes toteutti aito-barksilaiseen piirrostyyliin ja kyseiset tarinat on julkaistu Ankantekijät-kirjasarjan kokoelmanakin.

Jippesin koko repertuaari on tätä paljon, paljon laajempi. Seitsemänkymppisen mestaripiirtäjän retrospektiivinen näyttely avautui Hollannin sarjakuvamuseossa 20.5.2017. Ainakin Ger Aperldoorn on ladannut Youtubeen hienon videonpätkän tästä näyttelystä.

Onneksi kaikille niille, jotka eivät pääse paikalle, on museo julkaissut painavan ja herkullisesti kuvitetun katalogin näyttelystä. Se avaa silmät Jippesin graafiselle monipuolisuudelle ja laajuudelle. Tavaton määrä toinen toistaan upeammin tehtyjä sarjakuvia, sarjakuvalehtien kansikuvia, animaatioelokuvien konsepti- ja hahmoluonnoksia, storyboardeja.

Jippesin tähänastinen ura käydään runsain kuvaesimerkein läpi. On 15-kesäisen Jaanin sarjakuvayritelmiä, jotka ovat jo erittäin lupaavia. Esikuvat näkyvät toki selvästi, Franquin ja kumppanit ranskalais-belgialaisesta koulukunnasta. Myöhemmissä, ensimmäisissä julkaistuissa töissä on Mad-lehden Mort Druckerilta saatuja vaikutteita.

Jippes työskenteli 1960-luvun lopulla Pep-lehden kuvittajana, missä löytyi kuhunkin tarpeeseen sopiva erilainen piirrostyyli kuin taikurin hatusta. Sitten 1970-luvun puolivälistä hän toimi hollantilaisen Donald Duck -lehden art directorina ja taitelijana.

Yhdysvaltoihin Jippes meni animaatio- ja sarjakuvatöihin 1980-luvulla, jolloin syntyivät storyboardit moniin Disney-filmeihin ja kansikuvat Gladstonen legendaarisiin ankkalehtiin. Palattuaan Eurooppaan 1990-luvun jälkeen on töitä syntynyt paitsi Egmontin Disney-julkaisuihin, myös moniin aikakauslehtiin.

Jippes on taiteilija, joka pystyy jäljittelemään lähes kenen tahansa tyyliä, mikä on taannut pysyvän toimeentulon. Tämän huikean taidon varjopuolena häneltä puuttuu se jokin todella suuri oma työ, koska hänellä ei ole omaa tunnistettavaa tyyliä.


Katalogia voi kysellä osoitteesta: info[at]stripmuseum.nl
http://www.stripmuseum.nl/Daan_Jippes.html

perjantai 19. toukokuuta 2017

Mikki Hiiren sosiaaliturvatunnus

Uusin Aku Ankka Ekstran teemaspesiaali Haluatko miljardööriksi ilmestyi tänään (19.5.2017). Uusintana siinä julkaistaan Carl Barksin klassinen tietokilpailutarina.

Se julkaistaan nyt uusitulla käännöksellä, joka seurailee Barksin alkuperäistä dialogia aiempaa tarkemmin. Käännös on siis osapuilleen sama kuin Barksin kootuissa. Tarinan Aku Ankka -lehdestä vuosina 1970 ja 2000 lukeneet saattavat ihmetellä tietokilpailun vetäjän esittämää kysymystä, jossa Akulta kysytään Mikki hiiren sosiaaliturvatunnusta. Mitä ihmettä?

Niin se kuitenkin menee Barksin alkukielisessä sarjakuvassa.

Barks itse on kommentoinut tarinaa ja kyseistä ruutua näin:
"Script came from the office. I was paid $ 25 extra for 'revising' it.", ja: "I can't remember the origin of the 'Mickey's Social Security number' gag. It probably was in the script as it came from the office. I doubt that I would have felt it permissible to mention Mickey."

Erikoisinta kuitenkin on huomata originaaliruutua tarkastellessa kuinka kuplaan kirjoitettu "Mickey Mouse" ei selvästikään ole Barksin itsensä käsialaa. Se on siis lisätty siihen jonkun Westernin toimittajan toimesta. Miksi, sitä ei tiedetä, eikä sitäkään mitä kuplassa alkuaan sitten lienee lukenut. Palovakuutuskirja-väännös saattaa olla perua tanskalaiskäännöksestä.

Vain yksi klassinen käännös on jätetty ennalleen. Se huippuvaikea kysymys tietenkin, ankismin peruskalliota, johon ei ole uskallettu koskea: "Kuinka monta sangollista vettä virtaa Ankkalinnan kanavan kautta joka päivä?". Ankkalinnan kanava olikin alun perin oikeasti Niagaran putoukset.